Mielikuva tanssijasta istuu tiukassa monen ihmisen mielessä vielä tänäkin päivänä. Tanssijan ajatellaan helposti olevan langanlaiha, salaattia syövä sekä alati venyttelevä henkilö. Tämä ei kuitenkaan ole totta enää nykyisin, vaan tieto esimerkiksi oikeanlaisesta oheisharjoittelusta ja ravinnosta kasvaa kokoajan. Tietyissä tanssilajeissa hoikka fysiikka on kuulunut olennaisena osana kokonaisuuteen. Esimerkiksi balettitanssijoille hoikkuus on usein tärkeämpi ominaisuus kuin se on nykytanssijalle. Tanssijalta toki vaaditaan voimakkuutta, sulavuutta ja kevyitä liikkeitä, mutta laihuuden tavoittelu kaiken muun kustannuksella ei enää kuulu lajiin välttämättömänä osana. Tanssija on esiintyvä taiteilija, ja siksi moni haluaa ottaa huomioon ulkoisen olemuksen valmistautuessaan johonkin rooliin. Fysiikkaa voidaan pyrkiä muokkaamaan rooliin sopivaksi siksi, että tanssija kokisi olevansa uskottavampi roolissaan. Tässäkään tilanteessa tanssijan elämän ei tarvitse olla kaloreiden laskemista, vaan ruokavaliosta voidaan karsia pois vaikkapa turhat sokerit.
Laihuus ei kuulu enää lajiin olennaisena osana
Tanssista tulee usein mieleen hoikkaakin hoikempi ballerina. Maailma on kuitenkin muuttunut ja myös tanssi siinä samalla. Tanssilajeja on monenlaisia, ja yhä useammat ihmiset harrastavat ja nauttivat tanssista. Tanssi voi olla mukava tapa viettää vapaa-aikaansa, liikkua ja nauttia omasta kehostaan. laihuus ei ole nykytanssijan arvoasteikon kärjessä – oikeastaan näkemys on nykyään päinvastainen. Itsensä näännyttäminen laihan figuurin saamiseksi ei palvele useimpia tanssilajeja. On olennaisempaa olla jäntevä ja sekä mieleltään että fysiikaltaan terve. On selvää, että tällöin paino ei ole se tärkein tekijä, johon tanssija kiinnittää huomionsa. Taitavan tanssijan tunnistaa useimmin hyvästä kehonhallinnasta, siitä että tuntee oman vartalonsa, lihaksensa ja nauttii oman kroppansa käyttämisestä. Nämä ovat myös taitoja, joita tanssi sekä kehittää että ylläpitää. Toki ruokavalio ja terveellinen ravinto ovat tärkeitä kelle tahansa, mutta syömisen päätavoite ei ole kutistuminen vaan elinvoimaisuus. Tanssi on nimittäin paitsi hauskaa myös fyysisesti raskasta, ja ilman ravitsevia aterioita tanssija ei jaksa antaa parastaan. Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että tanssi sekä edistää että vaatii hyvää terveyttä.
Kantrimusiikki tanssittaa suomalaisia
Vaikka klassinen baletti onkin oma arvostettava ja ehkä tunnetuin taiteenlajinsa, on olemassa myös muita ihastuttavia tanssilajeja. Yksi niistä on kantritanssi. Se on kerännyt valtavaa suosiota ympäri maailmaa samalla tavoin kuin musiikki, jonka tahdissa tanssitaan. Kantrimusiikki on etenkin suomalaisten suosiossa, ja jo muutama sävel saa tunnelman kohoamaan. Reipas ja rehellinen kantrityylinen musiikki sopii hyvin sekä piristämään arkea että virittämään juhlahetket huippuunsa. Kukapa ei olisi viettänyt ikimuistoisia hetkiä tanssien rivitansseja kaveriporukassa kantrimusiikin soidessa taustalla? Ja jos ei ole, se on varmasti toivelistalla! Kantritanssi on myös esimerkki siitä, kuinka tanssi on kaikkea muuta kuin itsensä näännyttämistä. Kantrimusiikin tahdissa voi pyörähdellä täysin riippumatta ulkonäöstä, iästä, sukupuolesta, tyylistä ja painosta. Hauskanpito ja reipas tunnelma ovat pääosassa, ei täydellisyyden tavoittelu ja jokaisen liikkeen yksityiskohtainen hiominen virheettömäksi. Kantrimusiikista ja -tanssista voi nauttia kuka tahansa vähemmälläkin kokemuksella – vaikka toki tässäkin lajissa voi harjoittelemalla kehittyä paremmaksi.
